Matalapolttoiset savet ja massat (900–1150 °C)


Matalapolttoinen punasaviesine


Punasavi

Matalapolttoisia luonnonsavia löytyy joka puolelta maailmaa. Suomessa esiintyvän luonnonsaven plastisuus ja mineraalikoostumus vaihtelevat alueittain. Suomalaisen saven poltettu väri on punaruskea eli terrakotta. Poltettu väri on erityisen punahehkuinen korkean rautapitoisuuden vaikutuksesta ja johtuen vähäisestä kalsiumoksidista. Kalkkikivivuorien rapautumisalueella eurooppalaiset savet sisältävät runsaasti kalsiumoksidia ja muuttuvat poltossa väriltään keltasävyiseksi punaruskeaksi ja korkeammalle poltettaessa sintraantuessaan vihertäväksi.

Punasaven sisältämän kaoliniittimineraalin osuus on pienempi kuin korkeanpolton savissa, jonka vuoksi esimerkiksi suomalaisen peltosaven polttolämpötila on matala, n. 1020–1080 °C:tta. Punasavi sulaa nopeasti laavamaiseksi velliksi, jos lämpötilaa nostetaan yli massan sintrauspisteen. Tämän vuoksi on tärkeää huolehtia, että punasavea ei polteta yli suositeltujen lämpötilojen. Sulanut laavamainen massa tarttuu helposti uunilevyihin ja valuu uunin pohjalle.

Fajanssi

Fajanssimassa kehitettiin keskiajalla Faenzan kaupungissa Italiassa tavoitteena löytää kiinalaisen posliinin salaisuus. Hieman kellertävä, rautapitoinen huokoinen massa peitettiin valkoisella tinalasitteella. Fajanssi terminä levisi Euroopassa tarkoittamaan valkoisia, koristeltuja ja hauraita keramiikkaesineitä. Se on edelleen Etelä-Euroopassa yleinen keramiikan astiatuotannon materiaali.


Kuva
Couder, Juan. Pulloja, Emilie Tuuminen.