Edellinen
Seuraava

Lasitteen kemiallinen koostumus


Säröily

Lasitteessa on ohuita säröjä, jotka jatkuvat mahdollisesti massaan asti. Säröt syntyvät lasituspolton jäähtymisvaiheessa ja säröily voi jatkua jopa viikkoja lasituspolton jälkeen.

Säröilyä aiheuttavat
  • liian paksu lasitekerros
  • massan ja lasitteen erilainen lämpölaajeneminen, jolloin lasite kutistuu enemmän kuin massa
  • kosteudesta johtuva huokoisen massan turpoaminen, joka rikkoo lasitepinnan
  • massan ja lasitteen yli- tai alipolttoisuus
  • lasitteen voimakas alkalisuus
Säröilyn korjaaminen

massassa

  • lisäämällä massan lämpölaajenemista
    • polttamalla korkeammalle
    • lyhyellä haudutuksella ylälämpötilassa
    • lisäämällä kvartsia
    • vähentämällä savia ja maasälpää
  • vähentämällä massan huokoisuutta nostamalla raakapolttolämpötilaa

lasitteessa

  • vähentämällä lasitteen kutistumista
    • lisäämällä kvartsia tai savea
    • käyttämällä raaka-aineita, jotka kutistuvat vähemmän
  • ohentamalla lasituskerroksen paksuutta
  • vähentämällä lasitteen alkalisuutta
    • vähentämällä natriumia ja kaliumia
    • korvaamalla alkalisia sulattajia maa-alkaleilla

Jäähdytyshalkeamat

Jäähdytyshalkeamat syntyvät esineen ja lasitteen halkeillessa kvartsin kidemuodon muutosten takia polton jäähtymisvaiheessa.

Jäähdytyshalkeamia aiheuttavat
  • liian nopea ja epätasainen polton jäähdytysvaihe varsinkin kvartsin kidemuutosten kannalta kriittisissä lämpötiloissa 573 °C ja 226 °C
  • kvartsin liian suuri määrä massassa
  • poltettavan esineen epätasaiset seinämän vahvuudet
  • ylipoltto
Jäähdytyshalkeamia ehkäistään
  • jäähdyttämällä lasituspoltto hitaammin
  • tekemällä esineisiin mahdollisimman tasaiset seinämät
  • laskemalla polttolämpötilaa
  • käyttämällä massassa karkeaa runkoainetta esim. samottia, sirua, molokiittia tai hiekkaa

Kuroutuminen

Kuroutumien tarkoittaa sitä, että lasite pakenee osittain massan pinnalta tai kerääntyy pieniksi saarekkeiksi.

Kuroutumista aiheuttavat
  • esineen liika koskettelu ennen lasittamista (rasva)
  • öljy, rasva, pöly tai lika esineen pinnalla ennen lasittamista
  • lasituskerroksen halkeilu kuivumisen aikana ennen polttamista
  • suuri kalsinoimattomien aineiden määrä lasitteessa (savet, tuhkat, sinkkioksidi, colemaniitti)
  • massan sisältämät liukenevat suolat
  • paksu lasitekerros
  • lasitteen liian suuri pintajännitys ja korkea viskositeetti
  • liian runsas apuaineiden käyttö lasitteessa (esim. CMC, Peptapon)
  • liian hienoksi jauhatettu lasite
Kuroutumista ehkäistään
  • välttämällä esineen turhaa käsittelyä ennen lasittamista
  • pitämällä raakapoltetut esineet puhtaana ja puhdistamalla esineet huolellisesti ennen lasittamista
  • antamalla lasitettujen esineiden kuivaa rauhassa ennen lasituspolttoa
  • käsittelemällä polttamattomia lasitettuja esineitä varovasti
  • vähentämällä lasitteessa kalsinoimattomien savien määrää
  • ohentamalla lasitekerrosta
  • vähentämällä lasitteen pintajännitystä ja viskositeettia muuttamalla reseptin raaka-ainepohjaa
    • lisäämällä B2O3, K2O, Na2O tai Li2O
    • vähentämällä Al2O3 määrää
  • polttamalla lasituspoltto hitaammin ja hauduttamalla huippulämpötilassa

Opaalisuus eli matta lasitepinta, jolta puuttuu kiilto

Kiiltävistä lasitteista tulee kokonaan tai osittain mattapintaisia tai kiiltävään lasitteeseen jää maitomainen huntu.

Opaalisuutta aiheuttavat
  • uudelleen kiteytyminen jäähdytysvaiheessa
    • hidas polttokäyrä erityisesti jäähdytysvaiheessa edistää kiteytymistä
    • lasitteen pinnassa sinkin, kalsiumin tai magnesiumin aiheuttamia pieniä kiteitä
    • booriyhdisteet (colemaniitti, booraksi, boorioksidi) voivat aikaan saada maitomaista opaalilasia
  • kaasukuplat
    • lasitekerros on täynnä pieniä kaasukuplia, jotka opalisoivat lasitteen
  • rikin aiheuttama härmä lasitteen pinnassa
    • massan sisältämät rikkiepäpuhtaudet
    • uunitilan rikkikaasut

Opaalisuutta ehkäistään
  • jäähdyttämällä lasituspoltto nopeammin 700°C:n saakka
  • vähentämällä kaliumin määrää lasitteessa
  • lisäämällä saviaineita
  • käyttämällä liukenemattomampia lasitteita
  • huolehtimalla riittävästä uunin ilmanvaihdosta
  • polttamalla raakapoltto riittävän korkealle, jotta rikki ja hiili palavat pois
  • polttamalla raakapoltettavat esineet eri poltossa kuin lasituspoltettavat esineet, jotta vähennetään rikkiä poltossa

Sulamaton lasitepinta

Sulamattomalla lasitepinnalla tarkoitetaan sitä, että kiiltäväksi, puolikiiltäväksi tai mattaksi tarkoitettu lasite kuivuu täysin kiillottomaksi mattapinnaksi esineen pintaan.

Sulamaton lasitepinta syntyy, kun
  • massa jarruttaa ohuiksi jääneiden lasitepintojen sulamista, jolloin lasite jää kuivaksi
  • lasituspoltto on epätasainen
    • liian matalassa polttolämpötilassa lasite ei sula
    • liian korkeassa polttolämpötilassa osa aineista haihtuu tai palaa pois

Lasitepinnan sulamista edistetään
  • lasittamalla esineet riittävän paksusti ja tasaisesti
  • tasoittamalla polttoa ladonnalla, jolloin uunissa oleva lämpö on mahdollisimman tasainen kaikissa kerroksissa
  • polttamalla raakapoltettavat esineet eri poltossa kuin lasituspoltettavat esineet, jotta vähennetään rikkiä poltossa
  • hauduttamalla lyhyesti polton huippulämpötilassa
  • vähentämällä maa-alkalien määrää lasitteessa
  • tarkistamalla lasituspolttolämpötilaa
  • polttamalla lasituspoltto matalammalle/korkeammalle

Lasitteen kuoriutuminen ja hilseily

Lasite karkaa esineen pinnalta varsinkin taitoskohdissa ja reunoissa. Tavallisempaa tämä on kertapolttoisen keramiikan valmistuksessa. Nopea alkupoltto edistää hilseilyä.

Hilseilyä aiheuttavat
  • lasitteessa olevat jännitteet, jolloin massa laajenee ja kutistuu enemmän kuin lasite ja lasite on tavallaan liian pieni suuri massan päällä
  • liukenevien suolojen vapautuminen massasta kuivatuksen aikana
    • suolat härmistyvät massan pintaan heikentäen lasitteen kiinnittymistä ja aiheuttavat kuplia
Hilseilyä ehkäistään
  • vähentämällä massan kutistumista laskemalla polttolämpötilaa tai vähentämällä haudutusta
  • lisäämällä lasitteen kutistumista
    • käyttämällä raaka-aineita, joilla on suurempi lämpölaajenemiskerroin
    • vähentämällä lasitteen alumiinioksidin tai kvartsin määrää
  • pyyhkimällä esine ja erityisesti sen reunakohdat sienellä ennen raakapolttoa

Lasitteen valuminen ja kiinni tarttuneet esineet

Lasitteet valuvat ja esineet tarttuvat kiinni toisiinsa tai uunikalustoon.

Kiinnitarttumisen ja valumisen syitä
  • huolimaton lasittaminen ja pohjien puhdistus
  • huoltamaton uunikalusto ja uunilevyt
  • herkästi valuva lasite
  • liian korkea lasituspolttolämpötila tai liian pitkä haudutus
  • lasitteen pintajännitys ja/tai viskositeetti liian alhainen
  • liian paksut lasitekerrokset
Kiinnitarttumista ja valumista ehkäistään
  • jättämällä riittävä väli esineille lasituspolttoa latoessa
  • puhdistamalla lasitettujen esineiden pohjat huolellisesti
  • huoltamalla uunikalusto tarvittaessa ja käyttämällä uunilevyissä ja -pilareissa uunipesua
  • muuttamalla lasitteen raaka-ainepohjaa liiallisen valumisen ehkäisemiseksi


Kuplat ja kuopat lasitteen sisällä tai pinnassa, kiehuva lasite


Kuopat, kuplat ja puhjenneet kuplat syntyvät lasitepintaan, kun
  • lasitteesta ja massasta vapautuu kaasuja ja ilmaa
  • lasite ei sula kunnolla
  • lasite tai massa on ylipoltettu
  • lasite ja massa eivät sovi yhteen
  • lasitteella on liian alhainen pintajännitys ja lasitepinta muistuttaa jäätynyttä aallokkoa
  • matalan polton lasitteet kiehuvat herkästi
  • lasitteen matala viskositeetti edistää kiehumista. Korkea pintajännitys taas estää kiehumista
  • voimakkaasti pelkistävä ilmapiiri saa lasitteen kiehumaan parikymmentä astetta alhaisemmassa lämpötilassa
  • paljon booria tai bariumia sisältävät lasitteet kiehuvat herkemmin, kun taas sinkkioksidi ehkäisee kiehumista
Kuplia ja kuoppia ehkäistään
  • polttamalla lasituspoltto hitaammin ja pidentämällä haudutusta huippulämpötilassa
  • jäähdyttämällä poltto hitaammin
  • vaihtamalla massan ja lasitteen yhdistelmä
  • tarkistamalla raakapolttolämpötilaa, jotta kaasut pääsisivät haihtumaan jo raakapoltossa
  • korjamalla liian alhaista pintajännitystä muuttamalla raaka-ainekoostumusta lasitteessa lisäämällä esimerkiksi MgO, Al2O3, ZnO tai CaO
  • lasittamalla ohuemmin
  • vähentämällä lasitteen viskositeettia lisäämällä sulattajien määrää. Toisaalta jäykässä lasitteessa kuplat jäävät pieniksi eivätkä kykene nousemaan pintaan

Neulanreiät

Neulanreiät syntyvät, kun massasta vapautuu lasituspolton aikana vielä kaasuja ja ilmaa, jotka vapautuessaan jättävät lasitepintaan pieniä reikiä.

Neulanreikien syntyyn vaikuttavat
  • massan alipolttoisuus
  • alilasitevärien käyttö ja niistä vapautuvat kaasut
  • massassa oleva ilma
  • massan liukenevat suolat
  • suuri liidun määrä lasitteessa, jolloin lasitteen pintaan vapautuu karbonaattikuplia
  • lasitteen alipolttoisuus, jolloin lasite ei ehdi tasaantua kiehumisvaiheen jälkeen
  • lasitteen ylipoltto, jolloin osa aineista palaa pois ja alkaa uusi kiehumisvaihe, joka jää kesken
  • neulanreiät kasvavat suuremmiksi lasitteissa, joissa on matala viskositeetti ja pintajännitys
  • lasitteessa tai massassa oleva piikarbidi, kipsi tai sulfaattimuodossa tuodut raaka-aineet
Neulanreikiä ehkäistään
  • nostamalla raakapolttolämpötilaa
  • liottamalla plastiset savet huolellisesti massaan ja lasitteeseen
  • korvaamalla liitu esim. wollastoniitilla
  • välttämällä sopimattomia alilasitevärejä
  • kiinnittämällä huomiota oikeaan lasituspolttolämpötilaan ja käyttämällä tarvittaessa haudutusta

Aaltoileva, huonosti tasoittuva lasitepinta

Huonosti tasoittuva lasitepinta syntyy, kun lasitteella on liian korkea pintajännitys. Lasitepintaan jää herkästi näkymään eri lasituskerrosten rajat ja valumakohdat, jotka näkyvät kohoumina myös lasituspolton jälkeen.

Lasitepintaa tasoitetaan
  • alentamalla lasitteen pintajännitystä muuttamalla lasitusreseptin raaka-ainepohjaa
    • lisäämällä B2O3, K2O, Na2O tai Li2O
  • tasoittamalla valumajäljet huolellisesti lasittamisen jälkeen

Värien haalistuminen poltossa

Värillisten lasitteiden haalistumista poltossa aiheuttavat
  • ylipoltto
  • lasituspohjan ja värjäävien oksidien tai valmisvärien yhteen sopimattomuus
  • liian pitkä poltto
Haalistumista ehkäistään
  • alentamalla polttolämpötilaa
  • nopeuttamalla polttoa
  • muuttamalla lasitepohjaa tai vaihtamalla se kokonaan (esim. sinkki ja boori pilaavat värejä)
  • käyttämällä herkimpiin väreihin valmisvärejä (keltainen, punainen, vaaleanpunainen, vaaleanvihreä)

Sameat värit

Värit jäävät sameiksi, kun matta lasitepinta peittää värivaikutuksen alleen.

Sameuden syitä
  • pintalasite on läpikuultamaton
  • alipolttoisuus
  • väärät väriyhdistelmät, jolloin värit samentavat toisiaan
  • väriaineiden omat ominaisuudet

Värejä kirkastetaan
  • lasittamalla värein koristellut esineet kirkkailla, läpikuultavilla lasitteilla
  • nostamalla polttolämpötilaa
  • käyttämällä oikeita värisekoituksia

Lasitteen pilkullisuus

Pilkkuja ja tummia epäpuhtauksia aiheuttavat
  • epäpuhtaudet työkaluissa, työtiloissa, työvaatteissa tai raaka-aineissa
  • karkeat lasiteraaka-aineet
  • huolimaton värjäävien raaka-aineiden käsittely
Pilkkuja voidaan välttää
  • pitämällä työympäristö puhtaana
  • varastoimalla ja käsittelemällä raaka-aineita huolellisesti
  • puhdistamalla lasitettavat esineet huolellisesti ennen lasittamista
  • siivilöimällä lasite valmistuksen yhteydessä ennen käyttöä ja myös tarvittaessa käyttökertojen välissä
  • latomalla uuniin värillisillä lasitteilla lasitetut esineet eri paikkaan kuin valkoisella ja kirkkaalla lasitteella lasitetut esineet

Edellinen
Seuraava