Keramiikan käsikirja

Raakapoltto

Raakapoltolla tarkoitetaan esineiden ensimmäistä polttoa noin 800–950 °C:n lämpötilaan. Raakapolton loppulämpötila voi vaihdella massan maksimipolttolämpötilan mukaan. Polton tarkoituksena on saada esineet kestäviksi, jotta ne kestävät lasittamista. Raakapoltettu massa on huokoista ja imee lasitteesta vettä, jolloin lasite tarttuu esineen pintaan. Raakapolttoon esineet voidaan latoa kiinni toisiinsa tai pinota varovasti päällekkäin.

Raakapoltossa tärkeää on hidas alku. Kuivatusvaiheessa savesta on poistunut kaikki muu vesi, paitsi ilman kosteudesta johtuva vesi, jota on hyvin kuivatetussa esineessä n. 4 %.  Veden kiehumisesta johtuva höyrystyminen 100 °C:ssa aloittaa saven huokosiin jääneen kosteuden poistumisen. Mekaanisesti saveen sitoutunut, ns. tekninen vesi, haihtuu polton alussa noin 20–120 °C:ssa. Lämpötilan nousu lisää veden höyryn painetta ja ajaa kosteuden ulos saven pinnalle. Lämmön nousua on tässä vaiheessa hidastettava, jotta vesi ei vapautuisi liian kovalla paineella. Suurin osa raakapoltossa rikkoutumisista aiheutuu veden ja orgaanisten aineiden räjähtämisestä.

Polttamattoman savihiukkasen kiderakenne sisältää kemiallisesti sitoutunutta eli kidevettä noin 10–14 % painostaan. Tämän kideveden poistuminen alkaa 450 °C:ssa ja jatkuu noin 600 °C:seen.

Kaikki savimassat sisältävät orgaanisia aineita. Näitä ovat esimerkiksi humus ja kasvien osat. Helposti palavien orgaanisten aineiden poistuminen savimassasta alkaa veden poistumisen kanssa samaan aikaan noin 300 °C:ssa. Esineen pintaan alkaa muodostua pieniä mustia pisteitä ja tummia alueita, jotka ovat hiiltä ja rikkiä. Hiili palaa pois noin 900 °C asteeseen mennessä ja rikki noin 1150°C asteessa. Liian nopea raakapoltto voi estää hiilen ja rikin kunnollisen poistumisen savesta. Ne voivat lasituspoltossa kaasuuntuessaan aiheuttaa lasitusvirheitä. Paksuseinäisissä esineissä niiden poistuminen kestää kauemmin. Raakapolton loppuvaiheessa lyhyt haudutus edistää hiili- ja rikkikaasujen poistumista. Kaasut jäävät uunitilaan, joten tuuletuksesta on huolehdittava.

Raakapolton alkua tulee hidastaa, jos esineet ovat paksuja tai ne ovat vielä vähän kosteita. Mitä paksumpi esine on, sitä hitaampi alkupoltto on tarpeen.

Tässä yksi esimerkki raakapoltto-ohjelmasta sähköuunissa. Poltossa on hidas alku mutta esineiden paksuudesta ja kuivuudesta riippuen 1. vaihe voi olla 50-100 °C/h.

1. vaihe: 50 °C/h, 250 °C:een
2. vaihe: 100 °C/h, 600 °C:een
3. vaihe 3: 200 °C/h, 900 °C:een.

Kuvitus
Kerimov, Nikolo. Raakapolton polttokäyrä.