Keramiikan käsikirja

Puu-uuni

Puupoltto on vanhin keramiikan polttomenetelmä. Uunin polttoaineena käytetään puuta ja poltto vaatiikin paljon aikaa, sillä puita lisätään polttopesään koko polttoprosessin ajan. Poltto voi kestää jopa 70 tuntia uunin tyypistä ja koosta riippuen.

Työt ladotaan uuniin edellisenä päivänä. Esineiden pohjat käsitellään alumiinioksidilla, jotta ne eivät tartu kiinni uunilevyihin tuhkan lentäessä uunitilassa. Samottipitoisesta massasta pyöritetään palloja, joita esineissä ns. ladontajalkoina. Liekin ja tuhkan kulku jättävät jälkensä myös esineen pohjaan. Tällä menetelmällä esine voidaan latoa uuniin, myös kyljelleen.

Lämpötilan nousua seurataan mittarilla, polttokeiloilla ja polttoon käytetystä massasta tehdyillä massarenkailla. Mittarilla voidaan seurata polton alkuvaihetta mutta polton edetessä siirrytään seuraamaan lämpötilaa keiloilla, jotka näyttävät tarkemmin uunin todellisen lämpötilan. Keilat asetetaan uuniin kurkistusaukkojen kohdalle. Keilat valitaan lämpötilan mukaan niin, että ne näyttävät milloin on saavutettu esimerkiksi pelkistämisen polttolämpötila tai lähestytään loppulämpötilaa. Massarenkaat ovat varmin tapa kontrolloida todellista lämpötilaa. Lasitetut renkaat asetetaan myös kurkistusaukkojen eteen, jotta niitä voidaan nostaa metallikoukulla uunista ulos polton aikana. Massarenkaista voidaan konkreettisesti tarkistaa esimerkiksi ovatko lasitteet sulaneet tai pelkistys onnistunut.

Puilla poltettaessa syntyvä tuhka kulkeutuu vedon mukana hienona pölynä uunin ladontatilaan ja laskeutuu epäsäännöllisesti sekä esineiden pinnoille että uunilevyille. Tuhka tarvitsee vähintään 1225 °C asteen lämpötilan sulaakseen lasiksi.

Puu-uunissa massat ja lasitteet yleensä pelkistetään. Pelkistys tapahtuu ilma-aukkojen pienentämisellä tai niiden täydellisellä sulkemisella riippuen halutun pelkistyksen voimakkuudesta. Pellin sulkeminen estää savun ja leikin kulun piippuun ja savu jää uunitilaan. Kun hapen pääsyä rajoitetaan, hiilimonoksidi eli häkä ottaa happea sieltä mistä se sitä saa eli massasta ja lasitteista. Pelkistyksen aikaansaamat massan harmaat ja mustat sävyt syntyvät hiilen imeytyessä esineen huokosiin polton aikana ja säilyen valmiissa tuotteessa.

Puu-uunityyppejä on useita erilaisia mutta kaikkia niitä yhdistää tulen, lentävän tuhkan ja pelkistämisen vaikutukset massaan ja lasitteeseen.

Holvimallisessa puu-uunissa tulipesä erotetaan ladontatilasta tulimuurilla, joka nostaa liekin ja tuhkan uunin yläosaan. Tuhka ei kulje suoraan ladontatilan läpi vaan tuhka laskeutuu sattumanvaraisesti esineiden päälle.

Anagama-mallisessa puu-uunissa tulipesä on ladontatilassa. Polton aiheuttama tuhka kulkee vapaasti ladontatilan läpi.

Kuvitus
Talonpoika, Riitta. Puu-uunin toimintaperiaate.

Kuvat
Palmu, Sanna. Anagama-uuni.