7. PNS-menetelmä

Regressio-ongelma

Regressioanalyysissa pyritään valitsemaan parametrin \(\mathbf{\beta}\) arvo siten, että käyrä \[ y=f(x;\beta) \] kulkisi mahdollisimman läheltä jokaista havaintopistettä \[ (x_j,y_j)\in \mathbb{R}^2,\, j=1,2,\ldots ,n. \] Tällaista optimaalisesti valittua käyrää kutsutaan regressiomalliksi \(y=f(x;\beta)\), jossa funktion \(f\) muoto on valittu tilanteen ja harkinnan mukaan. Kunhan \(f\) on valittu, niin eräs ratkaisu käyränsovitusongelmaan on pienimmän neliösumman menetelmä.

Pienimmän neliösumman menetelmä

Pienimmän neliösumman menetelmässä pyritään minimoimaan regressiomallin virhetermien \(\varepsilon_j\) \[ \varepsilon_j = y_j - f(x_j;\beta ) \, , \quad j=1,2,\ldots ,n \] neliösummaa eli funktiota \[ F(\beta)= \sum_{j=1}^n\varepsilon_j^2 =\sum_{j=1}^n\big(y_j-f(x_j;\beta)\big)^2. \] muuttamalla parametrivektorin \(\mathbf{\beta}=(\beta_0,\beta_1,\ldots,\beta_m)\) arvoa. Optimaalinen \(\mathbf{\beta}\):n arvo on parametrin \(\beta\) pienimmän neliösumman estimaatti eli PNS-estimaatti.

Kysymys: Miksi ei minimoitaisi lauseketta \(\sum_{j=1}^n|y_j-f(x_j;\beta)|\) neliösumman sijasta?

PNS-sovitus


Kuvassa vihreällä parametreista \(\mathbf{\beta} = (\beta_1, \beta_2, \ldots , \beta_m)\) riippuva sovitettava funktio \(f(x;\mathbf{\beta})\) eräällä kiinteällä parametrin arvolla. Datapisteet \((x_j,y_j)\) ja vastaavat virhetermit \(\varepsilon_j\), kun \(j = 1, \ldots , n\).

Lineaarinen regressio

Lineaarisessa regressiossa \(f(x;\beta) = \beta_0-\beta_1 x\) jossa \(\beta = (\beta_0, \beta_1)\) ja neliösumma on \[ F(\beta_0,\beta_1)=\sum_i (y_i -\beta_0-\beta_1 x_i)^2. \] Etsitään piste \((\beta_0,\beta_1)\) siten, että \(\nabla F(\beta_0,\beta_1)=0\).

Lasketaan osittaisderivaatta \[ \frac{\partial}{\partial \beta_0}F(\beta_0,\beta_1) = 2\big(\beta_1\sum_i x_i+n\beta_0-\sum_i y_i\big). \] Ratkaistaan nollakohta \[ \beta_0=\frac{1}{n}\sum_i y_i-\frac{\beta_1}{n} \sum_i x_i =\overline{\mathbf{y}} -\beta_1 \overline{\mathbf{x}} \] missä \(\overline{\mathbf{x}}\) on datavektorin \(\mathbf{x} = (x_1, x_2, \ldots , x_n)\) komponenttien aritmeettinen keskiarvo.

Lasketaan seuraavaksi osittaisderivaatta \[ \frac{\partial}{\partial \beta_1}F(\beta_0,\beta_1) = 2\big(\beta_0\underbrace{\sum_i x_i}_{=n\overline{x}}+\beta_1\sum_i x_i^2-\sum_i x_iy_i\big). \] Sijoittamalla \(\beta_0\):n lauseke, saadaan \[ n\overline{\mathbf{x}} \overline{\mathbf{y}} - n \beta_1 \overline{\mathbf{x}} ^2+\beta_1 \sum_i x_i^2-\sum_i x_i y_i=0. \] Ratkaistaan nollakohta: \[ \beta_1=\frac{n\overline{\mathbf{x}} \overline{\mathbf{y}} -\sum_i x_iy_i}{n\overline{\mathbf{x}} ^2-\sum_i x_i^2} = \frac{\sum_i(x_i-\overline{\mathbf{x}})(y_i-\overline{\mathbf{y}})}{\sum_i(x_i-\overline{\mathbf{x}})^2}. \] Tarkista jälkimmäinen yhtälö!

Esimerkki

Sovita PNS-suora dataan

\(x_i\)0.01.02.03.04.0
\(y_i\) 2.10 1.92 1.84 1.71 1.64

ja estimoi (ekstrapoloi) \(y\) kun \(x=5\).

Saadaan \(\overline{\mathbf{x}}=2.0\), \(\overline{\mathbf{y}}= 1.842\), ja \[ \beta_1 = \frac{-1.13}{10.0} = -0.113. \] Siten \(\beta_0=1.842 +0.113\cdot 2.0= 2.068\). Näin ollen \(y=-0.113x + 2.068\), ja kysytty estimaatti pisteessä \(x=5\) on \(y=-0.113\cdot 5 + 2.068=1.503\).

Esimerkki: Toisen asteen sovitus

Tutkitaan lisäaineen määrän \(x\) vaikutusta kuivumisaikaan \(y\). Eri lisäaineen määrillä \(x_i\) (grammaa) saatiin kuivumisajat \(y_i\) (tuntia), \(i=1,\ldots,9\):

\(x_i\)0.01.02.03.04.05.06.07.08.0
\(y_i\) 11.0 9.4 9.1 7.0 6.2 7.1 6.6 7.5 8.2

Huomataan, että kuivumisajan riippuvuus lisäaineen määrästä on epälineaarista.

Minimikohdan estimoimiseksi sovitetaan havaintoihin paraabeli \[y=\beta_0+\beta_1x+\beta_2x^2.\]

Pienimmän neliösumman yhtälöryhmä mallille on \[ \frac{\partial}{\partial \beta_k} \sum(y_i-\beta_0-\beta_1x_i-\beta_2x_i^2)^2 = 0, \qquad k=0,1,2. \] Näistä saadaan yhtälöryhmä \[ \left\{ \begin{array}{rcl} n\beta_0 + \beta_1\sum x_i +\beta_2 \sum x_i^2 &=& \sum y_i,\\ \beta_0\sum x_i+\beta_1 \sum x_i^2+\beta_2 \sum x_i^3 &=& \sum x_iy_i\\ \beta_0\sum x_i^2+\beta_1 \sum x_i^3+\beta_2 \sum x_i^4 &=& \sum x_i^2y_i. \end{array}\right. \] Laskemalla yhtälöryhmän kertoimet havainnoista saadaan \[ \left\{ \begin{array}{rcl} 9\beta_0 + 36\beta_1 + 204\beta_2 &=& 72.1\\ 36\beta_0 +204\beta_1 + 1296 \beta_2 &=& 266.6 \\ 204 \beta_0 +1296\beta_1 + 8772\beta_2 &=& 1515.4 \end{array}\right. \]

Ratkaisuna ovat \( \beta_0=11.15\), \(\beta_1=-1.806\) ja \( \beta_2=0.1803\). Pienimmän neliösumman mielessä parhaiten havaintoihin liittyvä paraabeli on siten \[ y=11.15 - 1.806x + 0.1803 x^2. \]